Dialogi

Digitransformaatio ei epäonnistu sattumalta. Se epäonnistuu, koska hankkeen resursointi ja sopimus eivät tue tavoitteita.
Tässä jaksossa Daniel, Otto ja Jaakko käyvät läpi konkreettisia sopimusteemoja ja -ehtoja, joiden avulla digihankkeen onnistuminen mahdollistetaan.

Kun organisaatio ryhtyy mittavaan IT-projektiin, eikä kyseessä ole tietojärjestelmäprojekti, hanketta kutsutaan yleensä transformaatioksi. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Miksi ja milloin transformaatiohankkeet onnistuvat, ja miten ne epäonnistuvat? 

Dialogin ensimmäinen vuosi on paketissa.
Joulun kunniaksi päätimme suunnata katseet tulevaan ja esittää omat ennusteemme vuoden 2026 trendeistä ja tapahtumista niin markkinoiden, teknologian kuin sääntelyn alueilla.

Tässä jaksossa keskustellaan siitä, miten EU:n kasvava regulaatio on muuttanut kaupallisia IT- ja teknologiasopimusneuvotteluja. Miksi lain noudattamista vaadittavat sopimusehdot ovat haastavia ja vievät merkittävän osan neuvotteluajasta? Miksi sääntely ja sen tulkinta on niin vaikeaa? Onko vika sääntelyssä, sen soveltajassa vai kenties valvovissa viranomaisissa.

Hallinto-oikeus kumosi tietosuojavaltuutetun Postille määräämät 2,4 miljoonan euron seuraamusmaksut. Sopimus- ja elinkeinovapaus ohittivat tietosuojan, ja Posti sai paketoida palvelut, vaikka tietosuojavaltuutettu katsoi, että kuluttajalla olisi oikeus valita, mitä palveluiden osia käyttää.
Ratkaisu on yhtäaikaa mielenkiintoinen ja looginen.

SRB ja henkilötietojen käsite, jälleen kerran — Latombe ja Schrems III(?), S-Pankin tietosuojasakot.
Jaksossa tehdään tiivis katsaus tuoreimpaan tietosuojaratkaisukäytäntöön. Lisäksi listalle otettiin Suomen lainsäädäntöön ehdotettu muutos, jossa julkiselle sektorille esitetään seuraamusmaksuvelvoitteita.
 

Tekoäly tulee, olipa organisaatio valmis tai ei. Muodostuuko AI:sta yrityksen tehokkuusihme, tietoturvariski vai jotain siltä väliltä? Mitä organisaation tulisi huomioida, kun tekoälyä jalkautetaan henkilöstön käyttöön? Mitä pitäisi huomioida, kun tekoälyä ostetaan palveluna? Jaksossa pohditaan näitä kysymyksiä niin sopimusehtojen, sääntelyn kuin käytännönkin näkökulmasta.

Perinteisen ja monelle tuntemattoman teknologiayhtiön, Oraclen, pörssikurssi nousi syyskuussa 2025 yllättäen yli 30 prosenttia. Miksi? Hyvien tulosten ja ennusteiden johdosta, jotka liittyvä tekoälyyn.
Mutta miksi ja miten vanha teknologiayhtiö hyötyy tekoälystä tällä tavoin?

Datasäädös puhuttaa.
 
EU:n Data Act tunnetaan artikloistaan, jotka käsittelevät verkkoon kytkettyjen (kuten IoT-)laitteiden datan keräämistä, käyttöä ja avaamista. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet säädöksen pilvipalveluita koskevat velvoitteet. Mitä nämä ovat? Millaisia oikeuksia säädös antaa palveluiden asiakkaille? Mitä sopimusten päättymiseen on jatkossa syytä varautua sopimuslausekkein? Ja miten säädös muuttaa totuttuja ja tavaksi muuttuneita tapoja sopia päättymisvaiheen oikeuksista ja velvoitteista?

Tekoälyagentti on tämän hetken ehkäpä kuumin AI-konsepti. Mitä tekoälygentit ovat juristin näkökulmasta? Jotain uutta vai jotain vanhaa, mutta uusissa vaatteissa?
Mitä organisaatioiden tulisi ymmärtää, kun AI-agentteja, eli tekoälypohjaisia ohjelmistorobotteja otetaan käyttöön laajamittaisesti.