Dialogi

Mitä tapahtuu, kun digitaalinen transformaatio, tekoäly ja muutama globaali teknologiatoimittaja alkavat määrittää markkinoiden pelisääntöjä? Ristiaallokon neljännessä jaksossa keskustellaan gigavendoreiden kasvavasta vaikutusvallasta, tekoälyhankintojen neuvotteluvoimasta, vendor lock-in -riskeistä sekä siitä, kuka vastaa tekoälyagenttien tekemistä virheistä. Samalla pohditaan, miten organisaatioiden tulisi rakentaa digitaalista jatkuvuutta maailmassa, jossa teknologiset, sopimukselliset ja geopoliittiset riippuvuudet kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen.
 

Ristiaallokko-sarjan kolmannessa jaksossa haastetaan digitaaliseen transformaatioon liittyviä vakiintuneita oletuksia. Keskustelussa pureudutaan siihen, onko ”data on uusi öljy” -ajattelu tullut tiensä päähän, miten yritysten compliance- ja tekninen velka pitäisi nähdä vuonna 2026 sekä miksi digitaalisen kehittämisen pitäisi usein tarkoittaa uusien järjestelmien rakentamisen sijaan vanhoista luopumista.
 

Voiko digitaalinen transformaatio onnistua ilman uusia järjestelmähankintoja? Jaksossa pohditaan tekoälyn vaikutusta IT-hankkeisiin, johdon roolia muutoksen onnistumisessa sekä sitä, miksi vanhoista järjestelmistä luopuminen voi olla yhtä tärkeää kuin uusien hankkiminen.
 

Kesäsarjan avaavassa jaksossa sukelletaan digitaalisen transformaation ristiaallokkoon, juristin näkökulmasta. Miten organisaation strategiset valinnat, vanhat IT‑järjestelmät ja kiristyvä sääntely törmäävät toisiinsa käytännössä?
 

Helsingin hallinto-oikeus anto 1.6.2026 Ylioston Apteekkia koskevan ratkaisun jolla se kumosin apulaistietosuojavaltuutetun apteekille antaman 1,1 miljoonan euron suuruisen GDPR-sakon.
 
Sakon kumoaminen vaikutti yllättävältä mutta selkeältä ratkaisulta. Sen sijaan päätöksestä jää varsin epäselväksi, miksi hallinto-oikeus tästä huolimatta katsoi Yliopiston Apteekin rikkoneen GDPR:ää jakaessa tietoja Googlelle ja Metalle.

Perjantaina 12.6. Anthropic ilmoitti poistaneensa uuden Fable 5 -mallinsa kaikilta käyttäjiltään. Syynä oli Yhdysvaltojen hallinnon määräys, jonka perusteella uusi malli on niin suuri turvallisuusuhka, ettei se saisi päätyä ulkomaisten toimijoiden käsiin.
 
Mistä on kysymys, ja mitkä ovat taustalla mahdollisesti vaikuttaneet todelliset syyt. Miten tästä eteenpäin ja mitä Euroopan ja eurooppalaisten tulisi miettiä?

Mitä tapahtuu, kun kokenut terveydenhuollon asiantuntija lähtee rakentamaan AI-startupia? Ja törmää EU:n sääntelyyn? Tässä jaksossa seuraamme fiktiivisen Mikan pitchiä, joka saa sijoittajalta reality checkin. Käymme läpi, miksi Mikan kehittämä AI-pohjainen CRM voi yhtäkkiä olla lääkinnällinen laite, mitä MDR, GDPR ja AI Act oikeasti tarkoittavat liiketoiminnalle, ja miten regulaatio vaikuttaa aikatauluihin, kustannuksiin ja valuaatioon. Lopulta kysymys ei ole pelottelusta, vaan siitä, miten regulaatio käännetään kilpailueduksi – ennen kuin rahat loppuvat.
 

Johtaako tekoälyn kehitys robottisodankäyntiin tai singulariteettiin? Vievätkö robotit ihmisiltä työt? Ja miten hyvinvointivaltio kestää tämän kehityksen?
 
Vai ovatko tekoälyn tulevaisuuden uhkakuvat liioiteltuja?

Mitä tehdä, jos työntekijä haluaa tuoda oman softansa työpaikalle? Jos jokainen saa valita työkalunsa, yrityksellä ja sen johdolla ei ole tietoa, ovatko työpaikalla käytettävät välineet turvallisia, ja mitä ne maksavat.
Puhutaan shadow AI:sta, eli varjotekoälystä,. Tunnetaan myös shadow IT:nä. 

Meneillään oleva ja edellinen vuosikymmen ovat sisältäneet globaaleja kriisejä toisensa perään. Rahoitusjärjestelämn kriisi, Nokiakriisi, koronakriisi, inflaatiokriisi, sotakriisi, julkisen terveydenhuollon kriisi...
Mitä näistä on sopimusjuristille jäänyt mieleen ja miten ulkopuolisia ja suuren mittakaavan yllätyksiä tulisi käsitellä sopimuksen kautta?